Maisema-arkkitehtitoimisto Aistimaa

11/09/2025

𝗞𝗮𝗶𝗸𝗸𝗲𝗮 𝗻𝗲 𝗸𝗲𝗸𝘀𝗶𝗶!

Nyt on kyllä kehitetty näppärä vehje maaston mittaukseen. Laite toimii inertiavoimien avulla eli sen sisällä on liikkeen muutosta mittaavat anturit. On kyllä huippua, että anturit on saatu noin pieneen tilaan: boksin koko on vain 60×60×20 mm ja paino 50 g.

Inertiavoimien hyödyntäminen paikannuksessa ei sinänsä ole uutta. Jo Apollo-lennoilla 1960-luvulla käytettiin samaa menetelmää, ja DC10-koneissa inertia oli aikoinaan korvaamaton apu Atlantin ylityksissä ennen GPS-aikakautta. Silloin järjestelmät olivat kuitenkin isoja ja erittäin kalliita. Nyt sama toiminnallisuus mahtuu taskuun ja toimii bluetooth-yhteydellä puhelimeen.

Laite mittaa sijainnin muutokset lähtöpisteeseen nähden kolmessa ulottuvuudessa eli myös korkeustieto tallentuu tietokantaan. Mittaustekniikka vaatii hieman totuttelua, m***a parin harjoituskierroksen jälkeen suljetun alueen lähtö- ja loppupisteen virhe jää alle 0.5% – mikä on varsin hyvä tarkkuus. Lopputuloksena saa selkeät 2D- ja 3D-kuvat numeerisine tietoineen, jotka voi viedä esimerkiksi dwg- tai pdf-muotoon.

Helpottaa kummasti omaa suunnittelua, kun ei topografisesti haastavissa kohteissa tarvitse heti kättelyssä tilata kallista vaaitusmittausta.

30/10/2024

Porvoon kaupungin kasvaessa viheralueet ja lähiluonto jäävät yhä ahtaammalle. Kaupunkistrategia puhuu kauniisti luonnon monimuotoisuuden ja lähiluonnon säilyttämisestä, m***a kaupungin uudet rakennushankkeet kertovat toista tarinaa. Tiivistämisvaatimusten kasvaessa viheralueet kutistuvat, ja maiseman vihreys vaihtuu asfalttiin ja betonipintoihin.

Tarkastelen blogissani Porvoon viheralueiden hupenemista ja pilkkoutumista kaupunkirakenteen tiivistämisen ja uudisrakentamisen myötä kolmen tapausesimerkin kautta.

Aiheeseen liittyvä valtuustoaloitteeni löytyy blogin lopusta.

Lähiluonto ahtaalla Porvoon kaupunki kasvaa ja kehittyy, m***a samalla sen viheralueet ja lähiluonto jäävät yhä ahtaammalle. Kaupunkistrategia puhuu kauniisti luonnon monimuotoisuuden ja lähiluonnon säilyttämisestä, m***a kaupungin uudet rakennushankkeet kertovat toista tarinaa. Tiivistäm...

26/08/2024

Valmista tuli 🤩! Alapihalle, 17 vuotta sitten istutetun hevoskastanjan ympärille, kohosi pyöreä penkki, joka ympäröi puuta kuin vanha ystävä. Vaikka penkki näytti autotallissa kovin suurelta, puun juurella se seisoo vaatimattomana, sulautuen ympäristöönsä kuin olisi osa itse puuta. On hämmästyttävää, kuinka perspektiivi muuttuu ympäristön mukana.

Tämä penkki on rakennettu kestämään, siirtymään isältä pojalle, ja jos tuo hevoskastanja jonain päivänä kasvaa mahtavaksi, yli metrin paksuiseksi jättiläiseksi, jääköön seuraavalle sukupolvelle tehtäväksi rakentaa uusi penkki sen ympärille.

Puupenkki saa nyt rauhassa kuivua ja harmaantua, imien itseensä ajan patinaa vuoden tai pari. Kun aika on kypsä, sivelen pinnalle vielä ohuen kerroksen väritöntä puuöljyä, joka viimeistelee vuosien kulkua henkivän pinnan.

Rakensin penkin valmiiksi autotallissa ja purin sen sitten kahdeksaan osaan siirtoa varten. Tarkkojen osien ja puutapituksen ansiosta penkin kokoaminen paikan päällä sujui sutjakasti. Kaikki ruuvit on sijoitettu rakenteen alle (alta ylöspäin tai vinottain), minkä johdosta päällepäin ei näy yhtään ruuvinkantaa tai muutakaan kiinnikettä. Samasta syystä työtapa paikan päällä oli lähinnä porailla ja ruuvata palasia yhteen maassa makaillen.

Jokaisen jalan alla on näkymättömiin jäävä kattohuopakaistale, joka vähentää maakosteuden imeytymistä jalkoihin. Rakenteen pitäisi pysyä tolpillaan ainakin 20-30 vuotta.

12/08/2024

Meillä on Porvoossa suhteessa enemmän kaupunkivihreää kuin esimerkiksi Helsingissä, missä kaupungin sisäisiä viheralueita on hävitetty uudisrakentamisen tieltä. Porvoossakin kaupungin tiivistäminen luo kuitenkin painetta viherympäristöjen suuntaan.

Pohdin kaupungin sisäisten viheralueiden ja luonnon merkitystä kolumnissani: https://www.uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/7342232

06/08/2024

Kyllä suomalainen graniitti on komiaa 🤩. Käväisin aamusella Kouvolassa hakemassa pienen satsin punertavia noppakiviä. Samalla vilkuilin mitä kaikkea muuta oli tarjolla ja kiviähän riitti. Oli hiottua, lohkottua, poltettua, nupua, noppaa, reuna-, muuri- ja paasikiviä, tolppia, laattoja jne.

Luonnonkivi koetaan usein varsin kalliina materiaalina, m***a tiettyihin tarkoituksiin se voi olla jopa betonia edullisempaa. Laajahkon istutusalueen reunakivinä käytettävät graniittiset noppakivet tulivat maksamaan yhteensä 174 eur. Jos olisin toteuttanut saman rajauksen betonikivillä olisi hinnaksi tullut n. 220 eur, muovilistalla (esimerkiksi Valley View) n. 140 eur tai metallireunalla peräti 250 eur. En mielelläni laita muovia viherympäristöön ja kun hintaero graniitin ja muovin välillä oli marginaalinen, ei ollut vaikea valita sopivaa materiaalia.

23/07/2024

Porvoon toria odottaa jossain vaiheessa suuri uudelleenrakennus. Asemakaava (AK 540) hyväksyttiin jo pari vuotta sitten, m***a muodonmuutosta jouduttaneen odottelemaan vielä tovi.

Herättävätkö suunnitelmissa esitetyt muutokset torin henkiin vai kaikuvatko askeleet yhä tyhjällä torilla muutoksen jälkeenkin? Laaja ja avoin tori saattaa tarjota avaruutta, m***a riittääkö siellä tekemistä ja näkemistä? Pitäisikö torialuetta jakaa pienempiin, kutsuvampiin osa-alueisiin esimerkiksi vehreän kasvillisuuden avulla? Entä kauppahalli, onko se vain tuhoon tuomittu ajatus, vai voisiko se tuoda torille sitä kaivattua vetovoimaa ja elämää? Maailman toreilla ja aukioilla on monia vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelevat ihmisiä luokseen. Mitkä tekijät voisivat toimia meillä?

Näitä pohdintoja lisää blogissani:

Mistä on torin tunnelma tehty? Artikkelin kirjoittaja:Mika Varpio Artikkeli julkaistu:23.7.2024 Artikkelin kategoria:Historia / Kaavoitus / Kaupunkikehitys / Kulttuuri / Liikenne / Rakennukset Artikkelin kommentit:0 kommenttia Päivän ensimmäiset hikikarpalot alkoivat kohota otsalle samalla kun a...

25/05/2023

Minulla oli ilo ja kunnia vetää tänään Porvoon keskustassa pieni kävelykierros työ- ja elinkeinoministeriön alue- ja kaupunkikehitystiimille. Käytimme reilun tunnin noin 1,5 km kierrokseen, minkä varrelta löytyi esimerkkejä porvoolaisesta rakentamisesta yli 200 vuoden ajalta. Vanhimmat matkan varrella katsastamamme rakennukset oli rakennettu 1820-luvulla ja uusimmat olivat vasta rakenteilla. Oli mielenkiintoista tarkastella miten hyvin eri aikoina pystytetyt rakennukset istuivat toistensa lomaan. Osassa uuden rakennuksen sovittaminen olemassa olevaan ympäristöön oli onnistunut hyvin, m***a osassa selvästi heikommin. Valitettavasti osa heikommin yhteensopivista kohteista oli uudenkarheaa rakennuskantaa, minkä myös vieraat pistivät merkille. Toivottavasti päivän havainnot ja keskustelut mahdollistavat rakentamiseen liittyvän ohjeistuksen ja linjanvetojen uudelleenmäärittelyn tulevaisuudessa myös ministeriötasolla.

13/03/2023

Kenen mielipidettä kaupunkien rakentamiseen liittyvissä laatukysymyksissä pitäisi kuunnella? Kun tarkastellaan julkista tilaa ei subjektiivisille mielipiteille tulisi antaa liian paljon painoarvoa.

Koitan tässä blogissa avata sitä, ettei kyse ole vain sinun tai minun mielipiteestä, vaan laajemmasta kokonaisuudesta, missä pitäisi pyrkiä löytämään riittävän objektiivinen – mahdollisimman suurta ihmisjoukkoa palveleva – näkökulma kaupunkitilan arvottamiseen.

Yhteisen kaupunkitilan arvottaminen Artikkelin kirjoittaja:Mika Varpio Artikkeli julkaistu:13.3.2023 Artikkelin kategoria:Kaavoitus / Kaupunkikehitys / Kulttuuri / Luonto / Rakennukset Artikkelin kommentit:0 kommenttia Kaupunkitilan laadusta käytävässä keskustelussa arvottamiseen liittyvät miel...

05/12/2022

Lähtökohtia kauniimmalle kaupungille...

08/11/2022

Mahtava fiilis!

Toimittamamme kirja "Kohti kauniimpaa kaupunkia" on juuri julkistettu 😍🤩.

Se on kertomus rakennetussa ympäristössämme tapahtuvista muutoksista ja ihmisten suhteesta arkkitehtuuriin. Kirjassa haastetaan nykyinen arkkitehtuuriparadigma ja pohditaan meitä ympäröivän kaupunkitilan vaikutusta tavallisen ihmisen fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin sekä elämään.

Kirjassa tarkastellaan viihtyisän kaupunkiympäristön osatekijöitä ja kaupungissa aistittavan kauneuden olemusta monesta eri näkökulmasta. Kirjan lähestymiskulma aiheeseen on poikkitieteellinen ja ääneen pääsevät arkkitehtien ohella myös historioitsijat, lääkärit, sosiologit ja monen muun alan ammattilaiset. Olemme kaikki rakennetun ympäristön käyttäjiä ja kokijoita, m***a kaupunkiympäristön kehityksestä käytävässä keskustelussa ns. maallikoiden mielipide jää usein toisarvoiseksi. Tämä kirja pyrkii nostamaan esiin näkemyksiä moniulotteisemmin ja avaamaan rakennetun ympäristön merkitystä ja vaikuttavuutta monialaisemmin.

Aihetta lähestytään historiallisesta perspektiivistä ja pohditaan käynnissä olevan muutoksen syitä ja seurauksia. Aikansa näköinen arkkitehtuurieetos kyseenalaistetaan ja pohditaan vaihtoehtoisia lähestymistapoja aiheeseen. Voiko kauneutta mitata? Kaupunkirakenteessa ilmenevän kauneuden olemusta lähestytään syväluotaavasti sekä tunnepohjalta että neurofysiologisten faktojen ja tutkimusten pohjalta. Kirjassa otetaan tarkasteluun myös osallistaminen, demokratia ja poliittinen päätöksenteko, jotka vaikuttavat kehityksen suuntaan. Lopuksi pohditaan kauneuden hintaa eli myyttiä kauniin rakentamisen kalleudesta.

Sain kunnian olla mukana toimittamassa tätä teosta ja kirjoitin siihen myös kaksi artikkelia.

Odotan mielenkiinnolla aiheesta syntyvää keskustelua, minkä voi olettaa jakavan mielipiteitä 😉 – kuten arkkitehtuuri yleensäkin tekee.

http://www.kohti-kauniimpaa-kaupunkia.fi/

07/10/2022

Olipa hauska tehdä pieni promo kiinnostavasta aiheesta kauniissa syysmaisemassa (alun drone-pätkä tuli kuvattua jo aikaisemmin). Esittelen videolla Kohti kauniimpaa kaupunkia -kirjan sisältöä. Kirjassa käsitellyt asiat ovat merkittävässä roolissa myös Porvoon kaupunkikehittämisessä.

https://fb.watch/f-AzGLGQbU/