Arkkitehtitoimisto TILASTO

09/04/2026

Viimeinenkin väitöskirjaani tuleva artikkeli on julkaistu Energy and Buildings lehdessä!

Purkaa vai korjata?

Artikkelissa tutkitaan käyttötarkoituksen muutoksen ja purkavan uudisrakentamisen ympäristövaikutuksia sekä kustannuksia.

Tapaustutkimuksessa tarkastellaan 1990-luvun toimistotaloa, jossa olemassa oleva rakennus korjataan ja käyttötarkoitus muutetaan asuinrakennukseksi (AR).
Tätä verrataan purkavaan uudisrakentamiseen samalla tontilla (NC).

Tulokset osoittavat, että käyttötarkoituksen muutos on selvästi sekä vähäpäästöisempi että kustannustehokkaampi vaihtoehto.

Pääkaupunkiseudulla kasvava asuntotarve ja vajaakäyttöiset toimistorakennukset voisivat tarjota tähän merkittävän mahdollisuuden: tapaustutkimuksen mukaan käyttötarkoituksen muutoksen päästöt ovat uudisrakentamiseen verrattuna 54 % alkuvaiheessa ja 81 % 50 vuoden elinkaaren aikana, ja kustannukset vastaavasti vain 48 % ja 62 %.

https://doi.org/10.1016/j.enbuild.2026.117390

Tutkimus tehtiin Tampereen yliopistolla Circuit -tutkimushankkeessa tutkimusryhmällä:
Malin Moisio, Paavo Kero, Tapio Kaasalainen, Satu Huuhka, Aapo Räsänen ja Jukka Lahdensivu

04/02/2026

Archinfo on nostanut sivustollaan esiin mikrotason arkkitehtuuria, mikä aina ilahduttaa. Minun suunnittelemia laavuja on julkaistu kolme kappaletta.
https://www.finnisharchitecture.fi/

Eilen 3.2.2026 vietettiin arkkitehtuurin päivää. Archinfo organisaatioineen edistää ja julkaisee suomalaisia arkkitehtuurin kohteita sivustollaan https://www.finnisharchitecture.fi/projects-landing. Juhlapäivän kunniaksi vierailin sivuilla ja tutkin kaikkia 777 esiteltyä projektia mielenkiinnolla. Projekteista 30 sijoittuu Tampereelle ja näistä neljä on Tampereen retkeilypalveluiden tuottamia retkeilykohteita. Kohteet sijoittuvat Kintulammin ja Hervantajärven retkeilyalueille ja kohteiden suunnittelijoina ovat toimineet arkkitehdit Malin Moisio ja Manu Humppi. Yhteistyö suunnittelijoiden kanssa jatkuu ja tavoite onkin toteuttaa Tampereelle retkeilyarkkitehtuurin keidas. Miltä kuullostaisi retkeilyarkkitehtuurikierros Tampereella. Ulkoilua, arkkitehtuuria ja matkailua samassa paketissa. Kaunista, kestävää ja käyttökelpoista!

ps. Kuvassa on uusin laavumme, Pukalajoen pärelaavu, Teeren taival reitin varrelta. Laavun on suunnitellut Manu Humppi ja kohteessa on ainesta uuteen julkaisuun suomalaisen arkkitehtuurin helmistä.

06/06/2025

Suomalaisen luonnon mystiikasta inspiroitunut "Maisemakammi" valmistuu tänä kesänä Espoon Nuuksioon, Haltia Lake Lodge maille!
Tämä ei ole perinteinen kota tai laavu, vaan täysin uudenlainen tapahtumien näyttämö: paikka yhteisille hetkille – illallisille nuotion äärellä, lanseeraustilaisuuksille, työpajoille ja tarinankerronnalle. Mahdollisuudet ovat rajattomat.
Maisemakammi on arkkitehtonisesti vaikuttava, linnunpesästä innoituksensa saanut kaareva puurakennelma, joka maastoutuu ympäröivään luontoon kuntan ja risupesän avulla.
Tilassa on nuotio, kattolyhdyt tuomassa valoa ylhäältä – ja tilaa 20–30 hengelle.
Ja mikä parasta – maisemat avautuvat suoraan Nuuksion Pitkäjärvelle!

https://tilasto.info/maisemakammi/

Inspired by the mystique of Finnish nature, a landscape shelter "Maisemakammi", will be completed this summer in Nuuksio, Espoo, on the grounds of Haltia Lake Lodge!
This is not a traditional hut or lean-to, but an entirely new kind of venue: a stage for shared moments – dinners around a campfire, launch events, workshops, and storytelling. The possibilities are endless.

Maisemakammi is an architecturally unique curved wooden structure, inspired by a bird’s nest. It blends into the surrounding nature with the help of forest turf and a nest-like bunch of branches.
The space features a campfire, overhead lanterns for light – and room for 20–30 people.
And best of all – the views open directly onto Lake Pitkäjärvi in Nuuksio.

Arkkitehtisuunnittelu Malin Moisio/ , sisustussuunnittelu Marika Goman/ .goman, .studio, rakennesuunnittelu Emil Johansson/ Oy Remil Ab, 3D mallinnus Eetu Lehmusvaara/ , rakentajana Kalle Selvinen/ , tilaajana ja . Uskomattoman hienot 3D visualisoinnit loihti .

30/04/2025

Arkkitehtiuutisten näköislehdessä (s.12) mielenkiintoinen juttu Satu Huuhkan vetämästä ReCreate tutkimuksesta jossa tutkitaan rakennusosien uudelleenkäyttöä.
"Sellainen mielikuva tässä on vahvistunut että rakennuselementtien uudelleenkäyttö ei todellakaan ole mitään sydänkirurgiaa tai rakettitiedettä."

AU arkkitehtiuutiset 2 2025 Flipeco näköislehti / digilehti

31/03/2025

Tosi harvoin näitä minun suunnittelemia taloja tulee myyntiin, m***a kun tulee niin voin tietysti suositella lämpimästi 😉! nyt omakotitalo Helsingissä:

Katso 44 kuvaa tästä 849000 €, 5h, k, rh, th, s, 2 x erill. wc...

06/01/2025

Tänään Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa mukava juttu, kiitos kun nostatte esiin tekemäämme tutkimusta!

"Vaikka uudisrakennus olisi energiatehokas, tuo vaikutus kumoutuu vuosikymmeniksi siitä hiilipiikistä, jonka purkamiseen ja rakentamisen materiaaleihin liittyvät hiilidioksidipäästöt aiheuttavat. Nämä päästöt vastaavat suunnilleen rakennuksen 50 vuoden energiankulutusta."

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000010864992.html

20/12/2024

Vuosi 2024 on ollut työn täyteinen.

Tutkimustyöni on edennyt merkittävästi, kun kolme vertaisarvioitua artikkeliamme julkaistiin vuoden aikana. Artikkelit ovat osa väitöskirjaani, joka keskittyy rakennusten purkamisen ja korjaamisen hiilijalanjälkeen. Tutkimus on herättänyt laajaa kiinnostusta, ja olen jakanut tuloksiani useissa tilaisuuksissa, kuten Motivan, Piirun ja Centrian tapahtumissa, luennoilla Tampereen yliopistolla sekä yksityisissä yrityksissä. Lisäksi olen pitänyt esityksiä retkeilyarkkitehtuurista, muun muassa Kansainvälisillä erämessuilla.

Tutkimukseni on myös laajentunut käytännön projekteihin, kuten kirjallisuuskatsaukseen Hämeen Ely-keskukselle ja hiilijalanjälkilaskentaan yksityiselle rakennuttajalle, jonka yhteydessä olen myös kehittänyt, yhdessä kollegojeni kanssa, laskentatyökaluja hiilijalanjäljen laskentaan.

Suunnittelupuolella olen toteuttanut monipuolisia projekteja, kuten loma-asuntojen, laajennusten ja korjausten suunnittelua sekä osallistunut kaavaluonnoshankkeisiin. Kurjalan Navetat -hankkeessa oli inspiroivaa etsiä uusia käyttötarkoituksia vanhoille navetoille ja kehittää uusia kiertotaloutta edistäviä suunnittelukonsepteja. Lisäksi pöydälläni on muutama mielenkiintoinen laavusuunnitelma, joista varmasti kuulemme vielä.

Olen kiitollinen kaikille yhteistyökumppaneille, asiakkaille ja kollegoille, jotka ovat tehneet tästä vuodesta merkityksellisen. On ollut ilo ja kunnia työskennellä näin monipuolisesti ja luovasti tärkeiden aiheiden parissa. Kiitos ❤️!

Malin

31/10/2024

Neljäs väitöskirjaani tuleva vertaisarvioitu artikkeli on julkaistu!

Towards urban LCA: examining densification alternatives for a residential neighbourhood

https://doi.org/10.5334/bc.472

Purkaa vai korjata?

Artikkelissa tutkitaan rakennusten säilyttämisen ja purkavan uudisrakentamisen ympäristövaikutuksia. Tapaustutkimuksessa tarkastellaan 1970-luvun asuinkerrostalon kahta tiivistämisvaihtoehtoa:

1. Ensimmäisessä vertailussa olemassa olevat rakennukset korjataan ja korotetaan kahdella kerroksella (S1) ja tätä verrataan purkavaan uudisrakentamiseen samalla tontilla (S2).
2. Toisessa vertailussa purkavan uudisrakentamisen volyymi tontilla on suurempi (S4). Olemassa olevat rakennukset korjataan ja korotetaan ja lisäksi rakennetaan uusi kerrostalo aiemmin rakentamattomalle greenfield-tontille (S3.1). Tässä skenaariossa huomioidaan myös infrarakentamisen päästöt (S3.2-3).

Tulokset osoittavat, että olemassa olevien rakennusten korjaaminen ja laajentaminen on ympäristön kannalta kestävämpi vaihtoehto kuin purkava uudisrakentaminen, vaikka uusi rakentaminen tapahtuisi greenfield-alueella ja infrastruktuurin päästöt otettaisiin huomioon.

Tutkimus tehtiin Tampereen yliopistolla Circuit -tutkimushankkeessa laajalla työryhmällä:
Malin Moisio, Emmi Salmio, Tapio Kaasalainen, Satu Huuhka, Aapo Räsänen, Jukka Lahdensivu, Minna Leppänen, Pirjo Kuula

09/07/2024

Kurjala maalaiskylpylä on Arkkitehtitoimisto Tilaston (Malin Moisio) ja NLUX® Studion (Marika Goman) yhteistyössä laatima toteutettavuussuunnitelma. Projekti keskittyy käyttämättömien maaseudun rakennusten uudelleenkäyttöön ja skaalautuvan matkailukonseptin luomiseen.

Kurjalan Navetat sijaitsevat Leppävirralla, Kankaarinteen tilalla. Konsepti hyödyntää olemassa olevia, käytöstä poistettuja maaseudun tiloja: suuri kivinavetta muutetaan rustiikkiseksi kokous- ja juhlatilaksi, vanha sikala ja paja toimivat pukuhuoneina ja oleskelutiloina, ja vanhan navetan korkea lantala muokataan maisemalliseksi maaseutukylpyläksi. Navetan vintille ja ympäröivään luontoon sijoitetaan kierrätysmateriaaleista valmistettuja siirreltäviä majoituspesiä. Kevytrakenteisiin “Pesäkoloihin” sijoitetaan myös tarvittavat märkätilat, kuten sauna, pesutila, käymälä ja keittiötilat.

"Kurjala Rural Spa is a feasibility study and architectural design project created in collaboration by Arkkitehtitoimisto Tilasto (Malin Moisio) and NLUX® Studio (Marika Goman). The project focuses on the reuse of unused rural buildings and the creation of a scalable tourism concept."

Konsepti ja Arkkitehtisuunnittelu: , .goman, client:
3D Architectural Visualization:

https://tilasto.info/kurjala/

12/06/2024

Kolmas väitöskirjaani tuleva vertaisarvioitu artikkeli on julkaistu!
https://doi.org/10.1080/13556207.2024.2357005

"Climate change mitigation potential in building preservation: comparing the CO2 performance of four refurbishment alternatives to new construction"

Tutkimuksessa vertaillaan rakennusten korjaamisen elinkaaren aikaisia hiilidioksidipäästöjä purkavan uudisrakentamisen päästöihin. Tapaustutkimuksessa tarkastellaan tyypillistä 1950-luvun koulurakennusta, jolle tehdään neljä vaihtoehtoista korjausskenaariota:

1. Viivästetty korjaus (R1): Aluksi tehdään kevyitä korjaus- ja tiivistystoimenpiteitä, ja 15 vuoden kuluttua kattava peruskorjaus
2. Kattava peruskorjaus (R2)
3. Energiakorjaus (R3)
4. Laaja energiakorjaus (R4)

Uudisrakentamista varten laadittiin kaksi skenaariota, jotka pohjautuvat vuonna 2018 valmistuneeseen koulurakennukseen:

1. Koulun purkaminen ja korvaaminen uudella betonirunkoisella koululla (N1)
2. Koulun purkaminen ja korvaaminen uudella puurunkoisella koululla (N2)

Tutkimustulokset vahvistavat aiempien tutkimusten johtopäätöstä: rakennusten korjaaminen on ilmastoystävällisempää kuin niiden korvaaminen uusilla.

Korjaus- ja uudisrakentamisskenaarioiden keskinäinen järjestys määräytyy pääasiassa varhaisessa vaiheessa rakennusmateriaalien hiilidioksidipäästöjen aiheuttaman "hiilipiikin" perusteella. Vaikka viivästetyn korjauksen (R1) kattava peruskorjaus parantaa energiatehokkuutta alkuvuosien suuren kulutuksen jälkeen, aiheuttaa se kuitenkin eniten päästöjä 50 vuoden tarkastelujaksolla.

Rakennussuojelun näkökulmasta mikä tahansa korjausskenaario on purkamista parempi vaihtoehto.
Rakennusten säilyttämisellä on merkittävä potentiaali ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä yksittäisten rakennusten että koko rakennuskannan tasolla.


Malin Moisio

Työryhmässä: Malin Moisio, Satu Huuhka, Emmi Salmio, Tapio Kaasalainen ja Jukka Lahdensivu

27/05/2024

Pientaloteollisuusko ylläpitää stereotypioita "kalliista ja turhista" arkkitehdeistä jotka vain nostavat kustannuksia tuomatta hankkeeseen muuta lisäarvoa? Ehkäpä olisi aika katsoa asioita uusin silmin?

Pientaloteollisuuden yritysten tärkein vahvuus on kokemuksen kautta kertynyt ymmärrys rakentamisen kustannuksista. Samaan ulkonäölliseen ja